Saana - ikoni jonka kaikki tuntevat


17 Sep
17Sep

Nykyään joka toinen ilmiö suomessa tuntuu olevan "ikoninen”. (Loput ovat “eeppisiä".) Sanan merkitys näyttäisi nykykäytössä olevan lähinnä “tosimakee” tai “verraitain kiva”. Ovatko ilmiöt oikeasti “idolina pidettäviä” tai “kuvasymbolisia”, kuten Perussanakirja termin määrittelee, mene tiedä.  

Saanatunturi sen sijaan on.

Sallatunturi etelän suunnasta. Pilvet heittävät tunturin rinteeseen suuria varjoja.


Saana on Suomen tunnetuin tunturi. Suurin osa suomalaisista tunnistaa Saanan pitkänomaisen muodon, tasaisen laen ja pystysuorat ylärinteet. Se jos mikä on retkeilyikoni. Se on myös saamelaisille pyhä paikka. Saanan nimi tulee pohjoissaamen kääpää tarkoittavasta sanasta sána.


Saanatunturi pilvisenä päivänä: tasainen sadepilvi peittää tunturin laen.


Käsivarren suurtunturit kuuluvat Skandien vuoristoon ja ovat Suomen muita tuntureita huomattavasti nuorempia. Pääosa Suomen tuntureista on useita miljardeja vuosia vanhoja, mutta Käsivarren tuntureiden ikä lasketaan miljoonissa vuosissa. Toisin kuin meistä ihmisistä, aika tekee tuntureista sileämpiä.


Näkymä Saanatunturin laelta: etualalla näkyy kivistä tunturin lakea, mutta matalalla roikkuvat pilvet peittävät näkymän laaksoon.


Saanan kiertää päiväretkeksi hyvin sopiva, noin 10 kilometrin pituinen polku. Tunturin takana on kaksi tulipaikkaa, Saanajärven kota järven itäpäässä ja päivätupa länsipäässä. Jos retkeen haluaa yhdistää vielä kiepin tunturin laella, tulee matkaa lisää noin 5,6 kilometriä. Lämpimästi suosittelen kapuamista. Jyrkimmät rinteet ovat heti reitin alussa, joten alku kannattaa ottaa maltillisesti. Ylempänä helpottaa. Suuren suosion takia reitin linjausta on muutettu vuonna 2019 ja polkua parannettu soraamalla ja rakentamalla portaat graniitista.



Hyvän näkymän tunturiin ja se juurella nököttävään Kilpisjärven kylään saa järven vastakkaisella rannalla olevalta Pikku-Malla tunturilta. Pikku-Mallan huipulle kulkee kivikkoinen ulkoilupolku, jonka lähtöpiste on noin 10 kilometriä Kilpisjärven taajamasta luoteeseen. Kilometrejä edestakaiseen matkaan kertyy noin 7. Mallan luonnonsuojelualueen halki kulkee polku tunnetulle retkeilymaamerkille: kolmen valtakunnan rajapyykille. Sulan veden aikaan retken voi taittaa myös reittiveneellä.



Kilpisjärvi on myös portti Käsivarren erämaa-alueelle. Esimerkiksi 50 km pitkä vaellusreitti Haltille lähtee kylästä.


Kenelle Saana sopii?

Vaikka Käsivarren erämaata suositellaan yleensä vain kokeneille retkeilijöille, voi Kilpisjärveä ja Saanan päiväretkiä suositella kenelle vain. Päiväretket eivät vaadi vaellusosaamista ja sopivat myös tottumattomille kulkijoille. Tosin maastot ovat sen verran jyrkkiä ja polut kivisiä, että pienille lapsille ja liikuntaesteisille ne voivat olla hankalia. Jos haluaa päivätuvalle kahvittelemaan, mutta kivikot pelottavat, kannattaa tunturi kiertää lännen kautta. Itäpuoli on huomattavasti hankalakulkuisempi.


Miten Saanalle pääsee?

Tie vie perille asti, mutta ajomatka on pitkä. Etelärannikolta lähdettäessä on syytä varautua 1,5 päivän ajourakkaan. Junalla tulevien kannattaa matkata Rovaniemen kautta, sillä Rovaniemen juna-asemalta pääsee päivittäin bussilla Kilpisjärvelle.



Entäpä Saanan palvelut?

Kilpisjärvi on yksi maan ensimmäisiä ja suosituimipia retkeilykohteita: matkailu seudulla alkoi jo 1930-luvulla. Siksi palvelut ovat hyvät. Majoitusmahdollisuuksia ja ravintoloita on runsaasti ja kylässä on hyvin varusteltu kauppa. Toki kasvissyöjät ja vegaanit joutuvat näillä leveysasteilla tyytymään tavanomaisiin papuburgereihin ja kalasoppaan.

Myös erilaisia eräopastus- ja luontopalveluita myyviä yrityksiä sekä kanootti, suksi - ja maastopyörävuokrausta on runsaasti tarjolla.


Kommentit
* Sähköpostia ei julkaista verkkosivustolla.