Olvassuo - haaste kokeneelle kulkijalle


21 Sep
21Sep

Olvassuo on "yksi hienoimmista suokohteista" maassamme, väittää Metsähallitus, ja jatkaa: "Olvassuo on yhdistelmä kaikenlaisia soita, jotka tuhansien vuosien kuluessa ovat lomittuneet toisiinsa ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi."

Edelläoleva on kaunis ilmaus upottavalle ja kulkukelvottomalle rämeelle ja läpipääsemättömälle korvelle. Joka sinne uskaltaa, saa varautua märkiin jalkoihin. Eli ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka!

Kuvan keskellä menee mönkijäura matalassa heinikossa. Uran molemmilla puolilla käkkärämäntyjä.


Olvassuon luonto?


Olvassuon laaja suoalue koostuu itseasiassa kolmesta eri kokonaisuudesta. Sen keskeisen osan muodostaa tiukasti suojeltu Olvassuon luonnonpuisto ja sen pohjoipuolella oleva Oravisuon soidensuojelualue ja eteläpuolella oleva Leväsuon suojelualue, jotka molemmat on suojeltu Natura 2000 -ohjelmassa. 

Suot ovat epätavallisen hyvin säilyneitä ja niillä on luonnon arvojen lisäksi myös matkailullista potentiaalia. Ympäröivillä kunnilla on ymmärrettävästi kovaa halua kehittää Olvassuon luontomatkailua. 2010-luvun alussa alue ilmoitettiin mukaan Suomen satavuotissynttäreiden kunniaksi julistettuun kansallispuistokisaan. Olvassuo nousi neljän kärkiehdokkaan joukkoon, kun valituksi tuli Hossan retkeilyalue. Uusimpien tietojen mukaan ympäröivissä kunnissa oltaisiin jälleen (2021) herättelemässä puistohanketta henkiin.

Heinää ja saraa kasvava avosuo syksyn ruskeissa ja keltaisissa sävyissä. Kuvan vasemmassa laidassa yksinäinen kitulias koivu.
Matalia mäntyjä kasvava ruohoinen räme.


Olvassuolla on lukuisia eri suotyyppejä; ruohoisia nevoja, kuusia kasvavaa korpea, kituliaiden mäntyjen rämeitä ja reheviä lettoja. Varsinaiset suoalueet ovat usein vaikeakulkuisia, mutta niiden välissä kulkee kuivempia kankaita. Kulkua vaikeuttavat myös aluetta etelä-pohjoissuunnassa lohkovat Nuoritta- ja Piltuanjoet. Jokien ylittäminen ei ole mahdotonta, mutta vaatii tietoa sopivista paikoista ja sisua kahlata syvässä vedessä. Monin paikoin joet ovat tummia suovirtoja, jotka mataavat hitaasti leveissä uomissaan.

Kuvassa etualalla koivun oksanhaara ja sen takana välkyy joen pinta.


Avosuon keltaista saraheinää.


Kesäaikaan Olvassuolle ei kannata lähteä rämpimään lenkkareissa tai nahkaisissa vaelluskengissä. Kumisaappaat ovat ainoa suositeltava jalkine, koska reittittomällä suolla ei voi välttää vetisiä osuuksia. Talvella alue on erinomaista hiihtomaastoa, kunhan malttaa odottaa rimpien jäätymistä ja riittävää lumipeitettä.

Olvassuon reitit? 

Olvasuolla on kaksi merkittyä reittiä: Sammakonsuo luontopolku pohjoisessa ja Kirkaslammen reitti luonnonpuiston etelälaidalla. Molemmissa on pitkospuut kulkua helpottamassa. 

Reittien kurkkaamista samana päivänä ei oikein voi suositella, koska ajomatka kuoppaisilla sorateillä kestää toista tuntia. 

Kirkaslammen polku kulkee luonnonpuiston alueella, joten siltä poikkeaminen on kielletty. 

Mutta reiteistä viis: alueen keskellä on tosi harrastajalle sopiva haaste: Saunakankaan autiotupa, joka sijaitsee mukavalla paikalla Piltuanjoen vehmaassa suvannossa. Peruskarttaan on merkitty mönkijäura Kavala-nimisestä paikasta. Uraa pitkin pääsee melkein autiotuvalle asti. Jalan kulkevalle menee kuitenkin hieman helpompi reitti uran eteläpuolella, Saunamaan kannasta pitkin. Tuvassa on karttatulosta, johon joku ystävällinen sielu on merkinnyt kaksi vaihtoehtoista reittiä. Kavalan tien päähän tuleva reitti näkyy hetkittäin myös maastossa mutta häviää jokaisessa märässä hetteikössä.

Karttatuloste, johon on kynällä merkitty kuivin mahdollinen reitti tuvalle.


Tupa on viihtyisä ja hyvässä kunnossa, vaikkakin sinne on tupaetiketin vastaisesti jätetty makuupusseja ja makuualustoja yöpymistä varten. Ilmeisesti joku paikallinen kulkija pitää tupaa vakituisena mökkinään.

Harmaa hirsimökki harvassa männikössä. Tuvan savupiipusta nousee hieman savua.


Tummavetisen joen mutka, veden pinnalla kelluu valkoista vaahtoa. Rannalla kurottuu kuollut puu veden ylle.


Kenelle Olvassuo sopii? 

Sammakkoisen ja Kirkaslammen taukopaikat sopivat päiväretkeilyyn kenelle tahansa luonnosta ja tulistelusta kiinnostuneelle (paikalliselle). Kirkaslammen kaksoislaavu soveltuu tasaisen maastonsa takia esimerkiksi pyörätuolimatkailijalle, mutta esteetöntä huussia ei alueella ole.

Suoalueet sopivatkin sitten vapautta arvostavalle kulkijalle. Alue on riittävän iso useamman päivän retkelle, jos ei pelkää haasteita. 

Rauhallinen joki, rannat kasvavat heinää. Kuvan oikeassa laidassa kurottelee koivu oksiaan veden ylle.


Miten Olvassuolle pääsee? 


Alue sijaitsee noin Oulun korkeudella keskellä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajaseutuja, Puolangan ja Pudasjärven välisellä korpiosuudella. Oulusta on Pudasjärvelle matkaa noin 70 kilometriä ja Pudasjärveltä edelleen Sammakonsuon tuvalle noin viitisentoista kilometriä. Linja-autolla pääsee Oulusta Pudasjärvelle 5-7 kertaa päivässä.

Kajaanista Puolangalle on rapiat 100 kilometriä ja Puolangalta edelleen Kirkaslammelle noin 45 kilometriä. Kajaanista ajaa Puolangalle bussi päivässä, kaksi parhaassa.


Entä Olvassuon palvelut? 

Kirkaslampi on hieno päiväkohde varsinkin kesähelteillä, sillä nimensämukainen lampi houkuttelee pulahtamaan. Lammen komeat laavut on huollettu vastikään. Sammakonsuolle on rakennettu ihkauusi autiotupa muutama vuosi sitten palaneen laavun tilalle. Tuvan avajaisia vietettiin syyskuussa 2021.

Kaksi harmaista hirsistä rakennettua laavua vastakkain. Keskellä tulipaikka.


Edellä mainittuja laavun ja tupien lisäksi ei alueella ole muita palveluita. 20 km päässä itään Kirkaslammelta on Tiaisen metsätorppa, joka on alkuperäisessä kunnossa säilynyt 1800-luvun kruununmetsätorppa. Sitä ei kannata jättää väliin, jos kiinnostaa nähdä miten esi-isät elelivät metsätiloillaa Kainuun korvissa. Jokaisen Päätalo-fanin must-kohde. 

Lähimmät ravintolat ja vuokramökit löytyvät edellämainittujen kuntataajamien ympäristöstä.

Katso lisää kuvia Olvassuolta kuvagalleriasta!

Kommentit
* Sähköpostia ei julkaista verkkosivustolla.