04 Nov
04Nov

Mønin saari Jyllannin niemimaan itäpuolella on Tanskan asutuista saarista yksi pienimmistä. Se on noin 26 km pitkä ja keskikohdaltaan 6 kilometriä leveä. Mannerjää on pyyhkinyt saaren yli monta kertaa historian aikana, mutta meidän iloksemme viimeisellä kerralla se puski merenpohjasta saaren itärannikolle helkeäsalpaavat kalkkikalliot. Yli sadan metrin korkeuteen nousevat valkoiset jyrkänteet ja niiden alla vellova turkoosi Itämeri luovat huikeat olosuhteet vaelluslomalle.

Mønin maisema on tyypillisesti aavaa, lainehtivaa viljapeltoa, huikaisevan hienoja merenrantoja ja pieniä maalais- ja kalastajakyliä, joissa talot nököttävät hyvinhoidettujen puutarhojen keskellä. Peltojen keskellä risteilee kärrypolkujen reittejä seurailevien maanteiden hämmentävä labyrintti.

Kuvassa etualalla kullan keltainen viljapelto ja taustalla sininen meri. Oikealla pellon keskeltä näkyy talon kattoja.

Viljapeltoja Mønilla riittää. 

Mønin nähtävyydet

Kun matkailija saapuu siltaa pitkin saaren länsipäähän, ajaa noin 20 kilometriä kapeita maalaisteitä peltojen keskellä ja saapuu lopulta Møns Klintin kansallispuistoon, ovat koukeroisten pyökkien välistä avautuvat valkoiset jyrkänteet pysäyttävä ilmestys. 

Tummien puunrunkojen välistä näkyy valkoista kalliota ja alhaalla meri.

Puut, kalliot, meri...

Kuvassa näköalatasanne, kaide ja sen takana meri kymmeniä metrejä alempana. Kuvan oikeassa laidassa seisoo nainen.

Ylhäältä kallion päältä aukeaa huikeat näkymät.

Paikka on kuin tehty liikunnallisista haasteista pitävälle matkoilijalle. Meren äärelle, kapealle kiviselle rantakaistaleelle pääsee laskeutumaan portaita pitkin. Ylhäällä jyrkänteen päällä olevassa pyökkimetsässä risteilee hienoja polkuja ja ratsastusreittejä. 

Huikeimman jyrkänteen huipulle on rakennettu saaren geologiaa ja historiaa esittelevä GeoCenter, jota ei missään tapauksessa kannata jättää väliin. Modernissa interaktiivisessa näyttelyssä esitellään elottomia kiviä ja kuolleita hirviöitä, muttei lainkaan kuolettavasti. Näyttelyn jälkeen ympäröivässä luonnossa näkee paljon enemmän.

Hämärässä pyökkimetsässä kulkee yksinäinen retkeilijä.

Klintin metsässä on runsaasti hienoja polkuja. 

Vähän matkaa GeoCenteristä pohjoiseen on Liselundin linna, jota ympäröi hieno, 1700-luvun romanttinen puutarha. Linnan ja puutarhan rakennutti ranskalainen aatelismies Antoine de la Calmette rakkaudenosoitukseksi vaimolleen Elisabethille. Pariskunta oli saanut vaikutteita Jean-Jacques Rousseaun valistusfilosofiasta ja englantilaisesta puutarhaperinteestä. 

Kuvan etualalla ankkalampi ja takana valkoinen huvilarakennus.

Liselundin vanha linna ei ole koolla pilattu.

Kuva puistosta, etualalla nurmikkoa ja taka-alla pieni lampi.

Liselundin linnan englantilainen puisto.

Kymmenen vuotta kestänyt puutarhan rakentamisprojekti valmistui 1790-luvun lopulla. Pariskunta ei ehtinyt kuitenkaan nauttia puutarhastaan kuin pari vuotta, kun he kuolivat 1800-luvun alkuvuosina parin vuoden välein. Linna puistoineen jäi pariskunnan pojalle, joka onnistui törsäämään perintönsä muutamassa vuodessa ja kuolemaan nuorena. Linna, puisto ja suuret velat jäivät nuorelle leskelle, joka joutui myymään linnan 1820-luvulla. Nykyisin puutarha on yksityisessä omistuksessa ja uudessa linnassa on yleellinen hotelli.

Mønin historia

Mønin asutushistoria ulottuu tuhansien vuosien taakse kivikaudelle. Ensimmäiset asukkaat lienevät saapuneet pian viimeisen jääkauden jälkeen, kun saari on vielä kiinni mantereessa. Saarelta on löydetty noin 100 kivikautista hautakumpua, joista muutamat ovat auki vierailijoille. Vanhin on Klekkende Høj saaren länsipäässä. Legendan mukaan kumpu on Grøjæger-nimisen päällikön ja hänen Fane-vaimonsa hauta noin 2000-luvulta ennen ajan laskun alkua.

Saari on historiansa aikana kokenut sotia ja muita mullistuksia. Maanviljelystä ja sillinkalastuksesta syntynyt vauraus on houkutellut valtaajia milloin mistäkin suunnasta.

Saaren pääkaupunki on pienen sisälahden rannalla oleva hieman alle 4000 asukkaan Stege. Kaupungin nimi viittaa muinaiseen tapaan suojella lahden suuta vihollisen hyökkäyksiltä pystyttämällä veden alle teroitettuja tukkeja. (By the way, Kirkkonummella olevan Pikkalanlahden (Störsvikin) nimen arvellaan olevan samaa perua.) Stege sai kaupunkioikeudet kuninkaalta jo 1200-luvulla.

Mønin luonto

Saari on joskus ennen muinoin ollut tiheän metsän peitossa. Maanviljelyksen yleistyessä pellot laajenivat ja viimeiset metsät hakattiin joskus vuoden 1000 tienoilla. 

Nykyisin Mønillä ei metsiä ole juurikaan jäljellä. Suomalaiseen silmään jäljellä jääneetkin muistuttavat lähinnä metsäisiä puistoja. Valtapuu on pyökki. Fanefjord Skov saaren etelärannikolla on Møns Klintin ohella saaren suurimpia metsäalueita. Erityisesti metsäinen ranta on näkemisen arvoinen. Paikalliset talonpojat ostivat Fanefjordin Skovin 1700-luvun lopulla metsästysmaiksi. Metsässä toimii edelleen metsästyskerhon rakennus, jossa on kesällä ravintola ja muutaman huoneen hotelli.

Vaikka jokamiehenoikeudet eivät Tanskassa ole yhtä kattavat kuin Suomessa, voi yksityisillä alueilla liikkua vapaasti päiväsaikaan. Auringon laskiessa mailta on lähdettävä eikä metsissä saa telttailla kuin sille erikseen osoitetuilla alueilla.


Camønoen - maan mukavin

Møniä kiertää 175 kilometriä pitkä Camønoen-vaellusreitti, jota saarelaiset itse markkinoivat maan mukavimpana vaellusreittinä, "kongerigets venligste vandrerute". Vaikka väittämässä onkin ehkä pientä markkinointihypeä, on siinä myös vinhasti perää. Reitin suunnittelussa on nähty vaivaa, jotta se olisi kulkijalle enemmän kuin pelkkä polku. 

Vaellusreitti käntyy pensaan taa. Kuvassa tolppa, jossa erilaisia reittimerkkejä.

Hyvin merkityllä reitillä ei ole vaaraa eksyä. 

Vaellusreitti on jaettu 10 etappiin, jotka jokainen päättyy majataloon. Reitti kulkee kymmeniä kilometrejä pitkin upeita hiekkarantoja ja kapeita kivikoita kalkkijyrkänteiden juurella. Välillä reitti suuntaa sisämaahan ja seurailee peltojen poikki kulkevia kyläteitä. Hienojen maisemien ja luonnonihmeiden lisäksi reitin varteen on valittu kulttuurihistoriallisia kohteita ja kulinaarisia nautintoja. Se esittelee muun muassa saaren tuhansia vuosia vanhaa asutusta ja elinkeinoja maanviljystä kalastukseen. 

Kuva rannalta, etualalla märkiä kiviä ja taustalla valkoinen kalliorinne. Rannalla kävelee ihmisiä.

Ranta on suosittu kohde. 

Reitin varrelle on rakennettu useita laavuja levähdystä ja yöpymistä varten. Taukopaikoilla on pyöreitä, reitin logoa jäljitteleviä penkkejä, joilla kulkijat voivat lepuuttaa jalkojaan. Penkkeihin liittyy yksinkertainen etiketti: jos kulkija istuu jalat ringin keskellä, hän on halukas vaihtamaan kokemuksia. Jos jalat ovat ulkopuolella, haluaa kulkija mietiskellä omiaan.

Nainen istuu pyöreällä penkillä jalat ringin ulkopuolella.

Tänään ei jaksa jutella.

Railo Outdoorin Møn-vaellukselle on Camønoenista on poimittu parhaat palat. 

Vaellus alkaa saaren pääkaupungista Stegestä.
Ensimmäinen etappi on etelärannikon Fanefjord Skovin rantametsässä. Matkalla poiketaan kurkkaamaan Klekkende Højin hautakumpu. Hämyisen pyökkimetsän jälkeen matka jatkuu saaren etelärantaa ja päivän aikana ohitetaan useampi hieno uimaranta. Etapin lopuksi saavutaan Råbylille Strandin rantakylään.
Seuraavana päivänä päästää kalkkikalliolle. Reitti kulkee osin, vedenkorkeudesta riippuen, alhaalla rannassa tai ylhäällä jyrkänteellä. Päivän päätteeksi halukkaat voivat poiketa Geocenterin näyttelyä katsomaan.
Seuraavana päivänä jatketaan vaellusta pitkin pohjoisrantaa. Reitti kulkee sekä rannan tuntumassa että kauempana peltojen välissä risteilevillä kyläteillä.
Matka päätetään takaisin pääkaupunkiin Stegeen.

Lähde mukaan Mønin kierrokselle ensi kesänä! Tarkemmat tiedot täältä.

Kivikkoinen ranta ilta-auringossa. Edessä pyöreitä kiviä ja vasemmalla meri, taustalla keltaisena hohtava kallio.

Mønin pohjoisrantaa ilta-auringossa.

Katso lisää kuvia Galleriasta.

Kommentit
* Sähköpostia ei julkaista verkkosivustolla.