30 Sep
30Sep


Netti on väärällään erilaisia tarvikelistoja, joiden tarkoituksena on myydä lisää tavaraa retkeilyn harrastajille. Tähän olen kerännyt listan välineistä, joita ilman en lähde luontoon.

Merinokalsarit. Minulla oli lukioaikana luokkakaveri, joka kulki talvipakkasellakin lyhyissä kalsareissa, koska arveli, että tytöt pitävät lahkeen alta pilkottavia säärikarvoja seksikkäänä. Noo, koska kyseessä oli kuitenkin fiksu kaveri, epäilen hänen kääntääneen kelkkansa keskustelua seuranneen 35 vuoden aikana. Minä en ainakaan mene enää metsään ilman merinovillaisia alusasuja. Paleleminen nyt on vaan niin takapuolesta. Kun on 24 tuntia vuorokaudessa ulkoilmassa, on lämmön tuottaminen elimistölle iso haaste. Juhannuksen molemmin puolin on yleensä pari viikkoa, jolloin pitkiä kalsareita ei tarvita.  

Merinovilla on ylivertainen materiaali: se lämmiittää märkänäkin, ei haise pitkänkään yhtämittaisen käytön jälkeen. Halpaa se ei ole, valitettavasti. Lisäksi kannattaa olla tarkkana, että ostaa niin sanottua mulesing-vapaata villaa. 

Otsalamppu on ylivertainen taskulamppuun verrattuna sillä se vapauttaa myös toisen käden tositoimiin. Jos et usko, kokeile kaivaa jotain täyteen pakatun repun pohjalta yhdellä kädellä. Keskikesän valoisissa öissä lamppua ei välttämättä tarvitse, muina aikoina ehdottomasti. Retkeilykaupoissa myydään erilaisia päässä kannettavia majakoita, jotka muuttavat yön päiväksi, mutta vähemmälläkin pärjää. 

Makuupussin sisälakana tuo muutaman asteen lisää lämpöä ja pitää ennen kaikkea makuupussin puhtaampana. Pesu heikentää makuupussin eristyskykyä, joten se kannattaa tehdä mahdollisimman harvoin. Sisäpusseja valmistetaan ainakin silkistä, villasta ja puuvillasta. Jokaisella on omat etunsa. Silkki on lämmin, mutta myös viileä, mikä voi olla hyvä ominaisuus tropiikissa matkustettaessa tai tilanteessa, jossa haluat yhden ylimääräisen kerroksen itsesi ja halvan hotellin hieman epämääräisten lakanoiden väliin.

Puukko. Tarvitseeko näin itsestään selvää kapistusta edes mainita? Mikä tahansa puukko on parempi kuin ei mitään, mutta jos olet ostamassa uutta, sijoita vähän isompaan. Perinteinen lapinleuku on tavallista puukkoa isompi. Siihen on vissi syy. Kun puukko on riittävän iso, sitä voi käyttää myös kirveen sijaisena sytykkeiden pilkkomiseen ja vesurin sijasta oksien karsimiseen. Ja kun se ei ole liian iso, sillä voi myös vuoleskella. 12 - 15 senttinen terä on just hyvä. 

Soppatermos on uusin löytöni. Siinä vaiheessa kun voileipälounaat alkavat todenteolla kyllästyttää - yleensä noin kolmantena vaelluspäivänä - on soppatermos kullan kallis. Keitä aamupalan yhteydessä pari ylimääräistä desiä vettä ja heitä soppajauheet sekaan. Simpsala bim, lounasaikaan sinulla on herkullinen keittolounas valmiina. Itse ostin ylöspäin kapenevan mallin, koska se oli paremman näköinen kuin tasapaksu malli. Se pitää ruoan ehkä aavistuksen lämpimämpänä, mutta siitä on hankalampi syödä, se on hankalampi puhdistaa ja siihen on hankalampi sulloa esimerkiksi ne kuivatut soppapussit kuin tasapaksuun pulloon. Valitse itse.

Kommentit
* Sähköpostia ei julkaista verkkosivustolla.