Komio - komeasti paloi metsä


17 Jun
17Jun



Komion luonnonsuojelualueella Lopella poltettiin kesäkuussa 2020 yhdeksän hehtaaria suojeltua metsää niin sanotussa ennallistamispoltossa, jossa entiseen talousmetsään pyrittiin luomaan paremmat olosuhteet avointa maaperää ja hiiltynyttä puuta tarvitseville sieni- ja hyönteislajeille.

Alueen ympärille oli aurattu leveä palokuja, jonka tarkoituksena oli estää paloa leviämästä yli rajojen. Vapaaehtoiset kastelivat ympäröivää metsänpohjaa Luutalammista pumpatulla vedellä ennen palon sytyttämistä.


Lassi Tyni sytyttelee kuivaa ryteikköä puhalluslampuillla. Helteinen auringonpaiste ja muutaman metrin sekuntivauhtia puhallellut kesätuuli loivat passelit olosuhteet poltolle.


Harjun päällä rungot ja oksat leimahtivat iloisesti liekkeihin. Alueen reunoja oli raivattu ja kaadettuja runkoja oli kasattu harjun laelle, jotta paloa olisi helpompi hallita.


Tuli lähti leviämään nopeasti harjun laelta kohti notkelmaa. Koko maassa vallitsi polttoviikolla metsäpalovaroitus ja syystä.


Metsähallituksen polttoa koordinoinut erikoissuunnittelija Ari Lahtinen ihailee palon etenemistä. Tuhkanummen puusto oli pääasiassa verrattain nuorta männikköä, joukossa oli vain muutama yksittäinen kuusi. Suurin osa männyistä näytti selviävän tulimerestä vähin vaurioin.  


Tuhkanummen nimi viittaa alueen paloarkaan historiaan. Kuivat harjurinteet syttyvät herkästi. Toistuvien palojen ansiosta harjualueille on aikojen saatossa syntynyt omintakeisia biotooppeja, joilla elävät lajit ovat riipuvaisia paahteisista oloista. Ne eivät pärjää rehevämmissä oloissa.


Metsänhoidon kehittyminen ja palojen harvinaistuminen ovat tehneet monista palaneesta puusta riippuvaisesta sieni-, kääpä ja kovakuoriaislajeista uhanalaisia. Erityisen tiukoilla lajit ovat intensiivisesti hoidetuissa Etelä- ja Länsi-Suomen metsissä. Metsähallitus polttaa metsää vuosittain useassa kohteessa ympäri maata. Paloalueista pyritään luomaan ketjuja, jota pitkin uhanalaiset lajit voivat levitä itärajan takaa maan länsiosiin, missä ne ovat harvinaisempia.


Uhanalaiset kasvilajit saattavat kaivata ihmisen apua paloalueille levittäytymisessä. Edellisten polttojen ansiosta syntyneille aukioille on Komiolla viime vuosina siirtoistutettu muun muassa erittäin uhanalaista hämeenkylmäkukkaa.


Harjulta alas laskeutuessaan palo hiipui vähitellen itsestään. Toisin kuin kasvit, eivät hiiltynyttä puuta kaipaavat hyönteiset kaipaa ihmisen apua tuoreita paloalueita löytääkseen. Ne pystyvät tarkoilla asteillaan havaitsemaan metsäpalon kymmenien kilometrien päästä ja kiirehtivät paikalla vielä palon kytiessä.


Poltto Komiolla kesti noin viisi ja puoli tuntia. Seuraavan yön jälkivartioinnin hoitivat Suomen Ladun paikallisyhdistyksen Lopen Samoojien vapaaehtoiset.


Komion poltto on osa EU-rahoitteista Paahde-Life hanketta, jonka avulla on pyritty palauttamaan paahteisten alueiden ominaispiirteitä harju- ja ranta-alueille eri puolilla Suomea. Kirjoitin hankkeesta laajemman jutun Retki-lehden kesäkuussa ilmestyneeseen numeroon 5-6/20. 



Kommentit
* Sähköpostia ei julkaista verkkosivustolla.